Alkuvuoden aikana olemme joutuneet kansakuntana muiden mukana kohtaamaan jotakin, mitä tutkijat ovat osanneet odottaa ja me muut olemme painajaisissamme pelänneet.
Kun kriisi kohtaa yhteiskuntaa, alkavat vakaat ja vaikuttavat yhdistykset, järjestöt, ev.lut. kirkko ja erilaiset liikkeet toimia uudella tavalla jo kaiken olemassa olevan hyvän tekemisen lisäksi. Suomi toimii ja haluamme auttaa toinen toisiamme hädän hetkellä. Monet asiat, kuten vaikkapa koronapandemian aikana tehdyt poikkeuksellisen ripeät toimet riskiryhmien auttamiseksi ovat olleet tulosta laajasta yhteistyöstä, jonka etujoukossa järjestökenttä on ollut.
Rakentavaa vuoropuhelua koronakriisiin
Yhteiskunnassamme on ollut myös havaittavissa, että asenteet erilaisuutta kohtaan ovat kiristyneet, ja kuilut erilaisten ihmisryhmien välillä syventyneet. Rajoitamme ja valvomme pelon keskellä helpommin muiden oikeuksia, kuin omiamme.
Koronakriisi koskettaa kaikkia suomalaisia. Jo ennen kuin tilanne täysin normalisoituu, tulisi meidän antaa toisillemme aikaa, oli sitten kyse tutuista tai tuntemattomista. Voimme kokoontua etänä ja myöhemmin kasvotusten yhteen ja kertoa kokemuksistamme toisillemme, ilman pelkoa toisten arvioivista, arvottavista tai arvostelevista sanoista, kun uskaltaudumme kertomaan.
Muutamia vuosia sitten Sitrassa kehitettiin Erätauko-keskustelumenetelmä, jonka tavoitteena on edistää rakentavaa yhteiskunnallista vuoropuhelua. Menetelmä kehitettiin verkostomaisesti ja se on avoin, maksuton ja yksinkertainen menetelmä koota ihmisiä yhteen keskustelemaan toinen toistaan kunnioittaen. Erätauko kehitettiin kasvokkaisiin kohtaamisiin, mutta poikkeusaikana se on taipunut hienosti myös verkkoympäristöön.
Poikkeusajan dialogit mahdollistavat kohtaamisen verkossa
Nyt jos koskaan on tarvetta kaikkia osapuolia kunnioittavalle keskustelulle ja rakentavalle vuoropuhelulle. Jokainen paikallisyhteisö, kansalliset isot ja pienet toimijat, voivat tarjota tälle digitaalisen alustan. Erätaukoa käytetään myös DialogiAkatemian, Erätauko-säätiön ja Valtiovarainministeriön Poikkeusajan dialogisarjassa, johon kuka tahansa voi liittyä mukaan järjestäjäksi.
Osallistujia on kutsuttu mukaan keskustelemaan oman kokemuksensa kautta. Tarkoituksena ei ole yrittää ratkaista asioita, vaan lisätä ymmärrystä itsestä, muista ja maailmasta. Turvalliset paikallisyhteisöt, joissa ihmiset vaikkapa normaaliolosuhteissa harrastavat, ovat mitä parhaimpia alustoja keskusteluille. Myös Suomen Nuorisoseurat ja Kansalaisfoorumi ovat järjestäneet verkkokeskusteluja yhdessä.
Kohtaamiset vahvistavat luottamusta
Jälleenrakentamisen aikana ihmiset tarvitsevat turvallisia yhteisöjä ja paikkoja, joissa voivat jakaa tuntemuksiaan. Ne vahvistavat ihmisten välistä luottamusta ja parantavat kasvaneen luottamuksen myötä yhteiskunnallista resilienssiä kohdata uudet, tulossa olevat haasteet.
Samaan aikaan kun erilaiset kriisiauttamisen tavat vahvistuvat, on tarvetta myös arkea kannattelevalle kohtaamisille. Niitä tarvitsevat erityisesti lapset ja nuoret mutta myös aikuiset, jotka ovat saattaneet joutua lomautetuksi tai konkurssiin tai joiden tehtävänä on ollut kannatella yhteiskunnan toimivuutta, työyhteisöään, iäkkäitä vanhempiaan tai lapsiaan koronapandemiasta johtuvien rajoitusten aikana.
Tulee aika, jolloin täytyy käydä läpi, mitä kaikkea tapahtui ja miten toimittiin. Kaiken tämän tueksi, tulevaisuuden rakentamiseksi ja entistä vahvemman Suomen rakentamiseksi tarvitsemme myös rakentavaa keskustelua.
Annina Laaksonen
pääsihteeri
Suomen Nuorisoseurat
Laura Arikka
toimitusjohtaja
Erätauko-säätiö
Tämä artikkeli on julkaistu Kansalaisyhteiskunnan verkkolehdessä 11.6.2020
Kansalaisyhteiskunnan verkkolehti 11.6.2020
Lue myös lehden muut artikkelit:
Kansalaisyhteiskunnan verkkolehti sisältää artikkeleita, jotka auttavat järjestötoimijoita kehittämään järjestönsä toimintaa ja nostavat esiin laajemmin ajankohtaisia kansalais- ja järjestötoiminnan teemoja.
Tilaa lehden uutiskirje sähköpostiisi Kansalaisyhteiskunta.fi-sivustolla.
