Euroopan komissio päivittää parhaillaan elinikäisen oppimisen ydinpätevyyksiä, jotka Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät vuonna 2006. Pätevyyksissä on monia sellaisia taitoja, joita voi oppia kansalaisyhteiskunnan piirissä ja tavallisessa elämässä yhdessä muiden ihmisten kanssa. Seuraavassa peilaan EU:n määrittelemiä keskeisiä ydinpätevyyksiä myös suhteessa kansalaisyhteiskunnassa oppimiseen.
Kommunikointi- ja vuorovaikutustaidot ovat EU-listauksen kärkipäässä avainasemassa. Niitä ei opi koulunpenkillä vaan aidossa vuorovaikutuksessa erilaisten ihmisten kanssa. Mitä luontevampia ja monipuolisempia oppimistilanteet ovat, sitä paremmat ovat oppimistulokset. Juuri näin on kansalaistoiminnassa.
Tietotekniset perusvalmiudet on nykyään omattava, jotta selviytyy omatoimisesti arkielämässä. Noin 650 000 yli 55-vuotiaalta suomalaiselta puuttuvat riittävät tietotekniset taidot. Määrä on hälyttävän korkea, koska palvelut siirtyvät yhä enemmän nettiin. Lapset, sukulaiset ja naapurit ovat välttämättömiä näille ihmisille, jotta he voivat elää itsenäistä elämää teknistyvässä yhteiskunnassa. 650 000 ihmisen taitoja olisi kuitenkin tärkeää päivittää, jotta heidän ei tarvitse koko ajan tukeutua läheisten apuun.
Euroopan parlamentti ja neuvosto ymmärtävät sosiaalisten ja kansalaistaitojen merkityksen. Kyky osallistua ja vaikuttaa, taito seurata yleistä elämää ja yhteiskuntakuntapolitiikkaa sekä kyky ja tahto saada tarvittaessa äänensä kuuluville edellyttävät rohkeutta, tietotaitoa ja harjaantumista. Näitä oppii parhaiten kansalaisyhteiskunnan toiminnoissa. Järjestötoiminta on näiden taitojen hankkimisessa ja harjaannuttamisessa ylivoimainen oppimisen paikka.
Aaro Harju
Tämä on Kansalaisyhteiskunnan verkkolehden 2.5.2017 pääkirjoitus.
