Kootut selitykset: Miksi nuoret eivät äänestä ja minkä pitäisi muuttua?

Huhtikuussa eduskuntavaaleissa suomalaiset jonottivat äänestämään ennakkoon ja tunnelma oli toiveikas. Jännittävät vaaliasetelmat kirittävät kansaa vaaliuurnille, ja koko väestön äänestysaste ylsi 72 prosenttiin ensi kertaa sitten vuoden 1991 eduskuntavaalien. Mutta miten kävi nuorten äänestysprosentin?
Kun katsotaan tilastoja eduskuntavaalien ennakkoäänestyksestä, näyttää nuorten äänestysaktiivisuus kasvaneen muun väestön mukana. Silti se on selvästi alempi verrattuna muihin ikäryhmiin. Aktiivisimmin ennakkoon äänestivät eläkeikäiset, kun alhaisimmillaan ennakkoäänestysluvut olivat 18–24-vuotiaiden äänestäjien kohdalla. Aiempien vaalitulosten valossa on todennäköistä, että myös varsinaisena vaalipäivänä nuorten äänestysaste oli muuta väestöä matalampi.

Pohdin työssäni päivittäin nuorten, nuorisotyöntekijöiden, viranomaisten ja päätöksentekijöiden kanssa sitä, mistä nuorten alhaisempi äänestysinto johtuu. Keskusteluissa toistuu neljä selitystä ja neljä ratkaisua näihin selityksiin:

1. Nuoret haluavat vaikuttaa muilla tavoilla

Äänestämättömyys ei tarkoita, että nuoret olisivat poliittisesti passiivisia. Nuoret allekirjoittavat kansalaisaloitteita, marssivat ilmaston puolesta ja kuluttavat arvojensa mukaisesti.

Toisaalta tuorein Nuorisobarometri vahvistaa, että äänestäminen ei ole menettänyt merkitystään. Kyseessä on paradoksi: enemmistö nuorista pitää äänestämistä tärkeänä, mutta moni jättää silti äänestämättä.

Yksi ratkaisu on, että äänestämisen lisäksi otetaan käyttöön erilaisia tapoja vaikuttaa päätöksentekoon. Jos perinteiset puolueet eivät enää kiinnosta, pitää joko puolueiden tai päätöksenteon tapojen muuttua. Näin voidaan tavoittaa entistä laajempi joukko nuoria.

2. Sopivaa ehdokasta tai puoluetta ei löydy

Iltauutisissa rivi harmaita pukumiehiä marssii tiedotustilaisuuteen. Miksi nuoria kiinnostaisi politiikka, jos he eivät itse näy politiikassa?

Eduskuntavaalien jälkeen mediassa ilakoitiin, että naiset ja nuoret voittivat vaalit. Eduskuntaan kyllä valittiin ennätysmäärä naisia, mutta nuorten kansanedustajien määrä laski todellisuudessa 11 edustajasta kuuteen. Nuoriksi lasketaan lain mukaan alle 29-vuotiaat henkilöt, ja tämä ihmisryhmä on edelleen aliedustettu eduskunnassa.

Politiikkaan tarvitaan enemmän nuoria, jotka voivat puhua oman sukupolvensa näkökulmasta ja näyttää vaikuttamisen olevan avointa myös muille nuorille. Tilan tekeminen on kuitenkin kivuliasta, koska se tarkoittaa monille luopumista omasta etuoikeutetusta asemastaan. Kuullaan, mutta ei kuunnella.

3. Osa äänestää varmasti, osa ei koskaan

Nuorten äänestysaktiivisuus on eriytynyt – osa äänestää varmasti, toiset eivät koskaan. Siihen, tuleeko äänestämisestä nuorelle tapa vai ei, vaikuttavat muun muassa koulutustausta ja kodin näyttämä esimerkki.

Yhteiskunnan jäsenyyteen kasvetaan. Ennen kuin voi luottavaisin mielin kävellä äänestyspaikalle vaaditaan pienestä pitäen arkisia kokemuksia siitä, että minun mielipiteelläni on väliä ja olen osa tätä yhteisöä. Äänestäminen vaatii taitoa tunnistaa omat arvonsa.

Jotta kaikki saisivat yhtäläiset tiedot ja taidot vaikuttaa, pitää demokratiakasvatus aloittaa nuorena – jo peruskoulussa. Tästä syystä nuorisoalan kattojärjestö Allianssi on koordinoinut 90-luvulta lähtien nuorisovaaleja, joissa alle 18-vuotiaat äänestävät peruskouluissa ja toisella asteella samoja ehdokkaita kuin varsinaisissakin vaaleissa. Moni muistaa harjoitusäänestyksen vielä aikuisenakin.

4. Omalla äänellä ei ole väliä

Viimeinen selitys lienee kaikista yleisin. Vaalilippuun äänensä kirjaaminen on harvalle varttuneemmallekaan se elämän ykkösasia. Siksi valitsemme edustajat, jotka hoitavat työn meidän puolestamme vaalien välissä. On kuitenkin hyvä muistaa, että jokainen ääni on vaaleissa samanarvoinen ja eduskunnan viimeiset kansanedustajapaikat jaettiin jälleen vain muutamien äänien erolla.

Väitän, että ihmisiä kiinnostavat ennen kaikkea yhteiset asiat. On meidän aikuisten vastuulla käydä nuorten kanssa keskustelua arvoista ja asiakysymyksistä avoimesti. Todellinen näytönpaikka tulee olemaan toukokuussa järjestettävät europarlamenttivaalit, joissa suomalaiset nuoret ovat slovakialaisten ohella Euroopan heikompia osallistumaan.

Meistä jokaisen ympärillä on äänioikeutettuja nuoria kotona, töissä, suvussa tai harrastuksissa. Jos haluat tehdä tulevaisuuteen kantavan demokratiateon, vie nuori äänestämään!

Virva Viljanen
Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin nuorten osallisuuden asiantuntija

Virva Viljanen on nuorten osallisuuden asiantuntija. Viljanen työskentelee nuorisoalan kattojärjestö Allianssissa vahvistaakseen nuorten yhteiskunnallisen osallisuutta ja demokratiataitoja. 

Tämä juttu on julkaistu Kansalaisyhteiskunnan verkkolehdessä 8.5.2019.


Kansalaisyhteiskunnan verkkolehti 8.5.2019

Lue myös lehden muut artikkelit

Nuorisobarometri herättelee järjestöjä nuorten arjen ja osallistumistapojen huomioimiseen

Nuoret: Asiat muuttuvat vain omaa ääntä käyttämällä

Nuorisotakuutalo tarjoaa aikalisää nuorille aikuisille

Nuorisoseuroissa vaikuttamista opetellaan yhdessä

Tilaa lehti

Kansalaisyhteiskunnan verkkolehti sisältää artikkeleita, jotka auttavat järjestötoimijoita kehittämään oman järjestönsä toimintaa ja nostavat esiin laajemmin ajankohtaisia kansalais- ja järjestötoiminnan teemoja.

Tilaa lehden uutiskirje sähköpostiisi Kansalaisyhteiskunta.fi-sivustolla.