Kolmas sektori kestävän kehityksen kärkijoukkoihin

Kestävä kehitys edellyttää sellaista taloutta ja globaalia yhteiskuntaa, joka toimii rajallisten luonnonvarojen puitteissa ja jakaa oikeudenmukaisesti käytettävissä olevat resurssit. Kaikki maailman valtiot ovat sitoutuneet edistämään kestävää kehitystä yhteisellä Agenda 2030 -tavoiteohjelmalla. Tavoitteena on äärimmäisen köyhyyden poistaminen sekä kestävä kehitys, jossa huomioidaan rinnakkain ympäristö, ihminen ja talous. Ohjelman keskeisenä periaatteena on, ettei ketään jätetä kehityksessä jälkeen.

Vaativien tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan aktiivisia kansalaisia ja kansalaisyhteiskunnan eri toimijoita. Kaikki voivat osallistua Agenda 2030 -tavoitteiden edistämiseen omilla valinnoillaan, synnyttämällä uusia toimintatapoja sekä vaikuttamalla päätöksentekoon. Suomalaisissa kansalaisjärjestöissä on tuotettu valtaisa määrä erinomaista materiaalia kestävästä kehityksestä. Järjestöt ja vapaan sivistystyön toimijat voivatkin olla Agenda 2030 -tavoitteiden toimeenpanossa kärkijoukoissa luomassa uudenlaisia ratkaisuja.

Uudistavaa oppimista ja ekososiaalista sivistystä

YK:n Agenda 2030 -ohjelmassa oppiminen, kasvatus ja koulutus nähdään tärkeiksi keinoksi edistää kestävää kehitystä. Järjestöillä ja vapaalla sivistystyöllä on mahdollisuudet tukea uutta luovaa oppimista yhteisöissään ja oppimisympäristöissään.

Suomen Kansanopistoyhdistyksen koordinoimassa OPPI-hankkeessa tarkasteltiin tutkimuksellisesti sitä, minkälaista oppimista, sivistyksen päämääriä ja osaamista kestävän tulevaisuuden rakentaminen edellyttäisi. Johtopäätöksenä voi todeta, että tarvitaan uudistavaa oppimista, joka muuttaa suhdettamme maailmaan. On hahmotettava uudella tavalla ihmisen ja luonnon keskinäistä riippuvuutta, ihmisyyttä, hyvinvoinnin tekijöitä sekä taloutta.

Tarvitaan myös ekososiaalista sivistymistä. Se voidaan tiivistää määritelmään ihmisestä, jolla on kyky edistää ekososiaalisen sivistyksen päämääriä ekologisen maailmansuhteen omaavana vastuullisena ja myötätuntoisena maailmankansalaisena, joka on sisäistänyt elämää ylläpitävien tekijöiden tärkeysjärjestyksen ja kohtuuden välttämättömyyden rajallisella maapallolla. Ekososiaalisesti sivistynyt ihminen etsii aktiivisesti yhteyden kokemusta toisten ihmisten ja luonnon kanssa rikastaen omaa ja yhteistä elämäämme. Hänellä on myös kyky ja halu kuvitella aidosti vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja tehdä niitä todeksi yhdessä muiden ihmisten kanssa. (Laininen 2018; Siirilä, Salonen, Laininen, Pantsar & Tikkanen 2018).

On arvioitu, että koulutusjärjestelmämme vastaa tällä hetkellä heikosti uudistavan oppimisen haasteeseen (mm. Manninen 2017; Värri 2018). Järjestöt ja vapaan sivistystyön oppilaitokset voivat rakentaa oppivia yhteisöjä, jotka toteuttavat uusia kestävän kehityksen mukaisia elämäntapoja, tukevat merkityksellisyyttä ja osallisuutta. Ne voivat järjestää arvoja reflektoivia dialogeja ja vaihtoehtoisten tulevaisuuksien kuvittelua tukevia työpajoja.

Tartutaan toimeen!

OPPI-hankkeessa rakennettiin vapaan sivistystyön oppilaitoksille ekososiaalista sivistystä tukevia pedagogisia työkaluja. Ne sopivat myös järjestöjen toimintaan. Työkalut tukevat esimerkiksi vaihtoehtoisten tulevaisuuksien kuvittelua ja arvojen ja eettisten periaatteiden tarkastelua yhteisöllisesti. Tulevaisuuskuvittelun ja arvojen tarkastelu pyritään viemään työkalujen avulla myös yksilön, ryhmän tai organisaation toiminnaksi.

Lisäksi laadittiin uudistavan yhteisön työkaluja, joita voidaan hyödyntää organisaation toimintakulttuurin arvioinnissa ja kehittämisessä. Työkalut on koottu kaikkien saataville Ekososiaalisen sivistyksen oppimisalustalle.

Suomessa yhtenä osana Agenda 2030 toimenpanoa toimii kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus, jossa kansalaisyhteiskunnan eri toimijat sitoutuvat edistämään kestävää kehitystä toiminnassaan konkreettisin teoin.

Tule mukaan! Sitoudu yhteisiin tavoitteisiin Sitoumus2050-verkkosivuilla. Näin toteutat kestävän kehityksen tavoitteita ja teet toimintasi näkyväksi myös muille.

Tytti Pantsar
toiminnanjohtaja
Suomen Kansanopistoyhdistys

Lähteitä:

Laininen, E. (2018). Transformatiivinen oppiminen ekososiaalisen sivistymisen mahdollistajana. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 20(5).

Siirilä, J., Salonen, A. O., Laininen, E., Pantsar, T., Tikkanen, J. (2018). Transformatiivinen oppiminen antroposeenin ajassa.Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 20 (5), 39-56.

Värri, V-M. (2018). Kasvatus ekokriisin aikakaudella. Tampere: Vastapaino.

Tämä artikkeli on julkaistu Kansalaisyhteiskunnan verkkolehdessä 22.8.2019

Kansalaisyhteiskunnan verkkolehti 22.8.2019

Lue myös lehden muut artikkelit

Tilaa lehti

Kansalaisyhteiskunnan verkkolehti sisältää artikkeleita, jotka auttavat järjestötoimijoita kehittämään oman järjestönsä toimintaa ja nostavat esiin laajemmin ajankohtaisia kansalais- ja järjestötoiminnan teemoja.

Tilaa lehden uutiskirje sähköpostiisi Kansalaisyhteiskunta.fi-sivustolla.