Kansanvallan toteutumista vahvistettava

Yli 100-vuotiaan edustuksellisen demokratiamme rakenteet ja toimintatavat eivät enää vastaa nykyajan ja tulevaisuuden tarpeita. Näkemys suomalaisen yhteiskunnan ja demokratian isosta kuvasta tulevaisuuden tavoitetilana on hukassa. Näin tiivistetysti toteavat entiset kansanedustajat Jouni Backman ja Liisa Hyssälä raportissaan ”Kansanvallan peruskorjaus”, jonka he tekivät Sitran toimeksiannosta. Raportissa esitetään analyysi, johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset suomalaisen kansanvallan uudistamiseksi. Siinä on myös konkreettisia uudistamisehdotuksia eduskunnan ja valtioneuvoston rakenteisiin ja toimintatapoihin.

Backman ja Hyssälä näkevät, että kansalaisten vaikutusvallan kasvu ohi perinteisten toimijoiden luo jännitteitä kansalaisyhteiskunnan ja päättävän eliitin välille. Siksi tarvitaan perusteellinen muutos, jonka lopputuloksena on kokonaan uusi toimintatapa, jossa perinteiset instituutiot toimivat kansalaisten kanssa ilman siilorajoja. Aloitteet, lausunnot ja keskusteluun osallistuminen eivät enää riitä, koska päätöksenteko on edelleen vaaleilla valituilla edustajilla.

Raportin laatijat esittävätkin, että erilaisiin tarpeisiin ja eri kansalaisryhmille tulee olla runsaasti uusia osallistumis- ja vaikuttamistapoja, jotka täydentävät toisiaan. Kun kansalaiset ovat turhautuneita, tympääntyneitä ja kokevat voimattomuutta, pieni hienosäätö ei auta, vaan tarvitaan perusteisiin meneviä muutoksia kansanvallan rakenteissa ja toimintatavoissa.

Kansalaisille on tarjottava aktiivisen toimijan rooli

Backman ja Hyssälä suosittavat rohkeasti deliberatiivisen ajattelun soveltamista poliittiseen prosessiin. Pitää synnyttää keskusteluita, joiden tuloksena muotoutuu pidemmän aikavälin näkemys suomalaisesta yhteiskunnasta ja demokratiasta. Välittömän vaikuttamisen keinoja ja kanavia tulee kehittää ja kokeilla ennakkoluulottomasti. Kansalaisille on tarjottava tässä prosessissa aktiivisen toimijan rooli. Näin vahvistetaan osallistuvan demokratian asemaa Suomessa.

Raportissa esitetään puolueiden toiminnan ja vaalien kokonaisvaltaista uudistamista. Puolueiden katsotaan muuttuneen hallinnoijiksi, ei poliittisen linjan määrittäjiksi. Puolueet näyttäytyvät menneisyyttä säilyttävinä, muutoksia vastustavina ja tulevaisuuden visioita kaihtavina toimijoina, joilta on iso kuva kadoksissa. Puolueista on tullut vaaliorganisaatioita ja jopa osa hallintoa.

Kokeneilla parlamentaarikoilla on lukuisia esityksiä eduskunnan työskentelyn tehostamiseksi sekä valtioneuvoston ja ministeriöiden toiminnan ja yhteistyön uudistamiseksi. Raportin laatijat toteavat, että kansanvaltaisen asiantuntemuksen hyödyntäminen on avainasemassa Suomen pyrkiessä parantamaan päätöksenteon laatua ja vaikuttavuutta ja kehittämään yhteiskuntaa.

Raportissa kiinnitetään oikeutetusti huomiota myös kulissien takana tapahtuvalle uudenlaiselle vaikuttamiselle. Viestintä- ja lobbausyritykset ovat ottaneet itselleen sitä roolia, mikä on aikaisemmin kuulunut puolueille ja jossain määrin myös kansalaisjärjestöille. Lobbausyritykset ovat kaiken demokraattisen kontrollin ulkopuolella.

Jouni Backman ja Liisa Hyssälä tekevät hyvän ja rehellisen analyysin kansanvallan nykytilasta. Analyysit ja johtopäätökset ovat oikeita ja raikkaita. Toimenpide-esitykset ovat hieman yleisiä ja osin varovaisia, mutta raportti antaa joka tapauksessa hyvän lähtökohdan kansanvallan uudistamistyölle. Toivottavasti puolueet, hallitus ja ministeriöt tarttuvat tähän ja uudistavat suomalaisen demokratian sille tasolle, jolla sen tulisi olla anno domini 2018.

Aaro Harju

Kansalaisyhteiskunnan verkkolehti

Tämä on Kansalaisyhteiskunnan verkkolehden 15.5.2018 pääkirjoitus.

Lue koko verkkolehti Kansalaisyhteiskunta.fi-sivustolla.

Tilaa verkkolehti sähköpostiisi.

Jaa sivu:
Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInGoogle+Email to someone