Kansalaisuus pitää määritellä uudella tavalla

Maahanmuutto, kulttuurinen eriytyminen, yhteiskunnan sisäinen jakautuminen ja tekninen kehitys ovat muuttaneet suomalaista yhteiskuntaa niin paljon, että perinteinen kansalaisuuden määrittely ei ole enää ajantasainen. Kansalaisuus tulee määritellä uudella tavalla. Sama tarve on monessa muussa maassa. Kansainväliset tutkijat vaativatkin kansalaisuudelle uutta, tähän aikaan sopivaa määrittelyä.

Kansalaisuus ymmärrettiin aikanaan kansallisvaltion jäsenyytenä, johon kuului tiettyjä poliittisia, sosiaalisia ja taloudellisia oikeuksia ja velvollisuuksia. Tätä muodollista määrittelyä lavennettiin viimeistään 1970-luvulla korostamalla uutena piirteenä kansalaisuuden aktiivista ulottuvuutta. Kansalaisuuden katsottiin tarkoittavan myös yhteiskunnan aktiivista jäsenyyttä, mahdollisuutta osallistua ja vaikuttaa ja olla täysivaltainen yhteiskunnan jäsen. Samoin tasa-arvon vaatimus korostui; kaikilla kansalaisilla tuli olla yhtäläiset sosiaaliset ja taloudelliset perusedellytykset täysivaltaiseen yhteiskunnan jäsenyyteen.

Tasa-arvon vaatimus ei ole tänäkään päivänä hävinnyt. Nyt joudutaan puhumaan syrjäytyneistä ja yhteiskunnan ulkopuolisista ihmisistä, vaikka heillä onkin muodolliset kansalaisuuden tunnusmerkit ja oikeudet. Tosiasiassa he eivät ole kuitenkaan yhdenvertaisia kansalaisia valtaväestön rinnalla. Yhteiskunnan sisäinen jakautuminen insidereihin, outsidereihin, vieraisiin, vieraantuneisiin, syrjäytyneisiin ja täysin ulossuljettuihin haastaa nykyistä kansalaisuuden määrittelyä. Miten vieraantunut voi kokea olevansa yhteiskunnan jäsen? Miten outsiderit saadaan osallistumaan julkisen vallan käyttöön? Ovatko vain insiderit tämän ajan todellisia kansalaisia?

Kasvanut maahanmuutto Suomessa ja kaikissa läntisissä kansakunnissa haastaa kansalaisuuden uudella tavalla. Tataarit, juutalaiset ja chileläiset sopeutuivat hyvin Suomeen ja ottivat oman paikkansa täysivaltaisina kansalaisina. Siirtolaisten ja pakolaisten määrän kasvu sekä musliminuskoisten määrän voimakas lisääntyminen ovat kuitenkin haastaneet länsimaiset arvot ja yhteiskuntakäsityksen aivan eri tavalla kuin aikaisemmin tapahtui.

Yhteiskunnan diversiteetti on muuttunut perusteellisesti. Miten täysin toisenlaisesta kulttuuripiiristä tulevat ihmiset, joita on lukumääräisesti jo varsin paljon, sopeutuvat suomalaiseen yhteiskuntaan? Miten he omaksuvat uuden kotimaansa kansalaisuuden, sen perusarvot, oikeudet ja velvollisuudet? Tämä kysymys on lopullisesti ratkaisematta. Se vaikuttaa myös siihen, miten meidän tulee ymmärtää ja määritellä tämän päivän kansalaisuus.

Tekninen kehitys mahdollistaa uudenlaisen osallistumisen ja vaikuttamisen. Yksi kansalaisuuden perustunnusmerkeistä on ollut oikeus äänestää ja asettua ehdolle vaaleissa. Tämä ei riitä. Kansalaisten osallistumismahdollisuuksia onkin lisätty, mutta nälkä todellisen demokratian saavuttamiseksi ei ole hellittänyt.

Ainoa vastaus kansalaisten kokemaan demokratiavajeeseen löytyy osallistuvasta ja deliberatiivisesta demokratiasta. Sitä haastetaan kuitenkin sosiaalisen median kautta, jossa kaikki osallistuminen ei ole yhteisöjä voimauttavaa ja yhteiskuntaa rakentavaa. Miten sosiaalinen media, loistava väline, saadaan palvelemaan myönteisesti osallistuvaa ja vaikuttavaa kansalaisuutta? Miten osallistumisen laajentaminen hoidetaan niin, että se ei muutu huuto- ja nimittelydemokratiaksi?

Kansalaisuuden uudelleen määrittely ei ole helppoa eikä kansainvälisillä tutkijoillakaan ole valmiita vastauksia. Siksi tarvitaan keskustelua ja uudenlaisen määrittelyn yhteistä hahmottelemista. Tulevaisuuden kansalaisuuden tulee sisältää ainakin seuraavat määreet: laajat perusoikeudet, monenlaiset osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet, moniarvoisuuden, tasa-arvoisuuden ja lain käytännön turvan vihaa, terroria ja muita ääri-ilmiöitä vastaan, koska ne estävät tehokkaasti aidon kansalaisuuden toteutumisen. Tärkeintä on, että määrittely mahdollistaa sen, että kaikki ihmiset voivat kokea olevansa täysivaltaisia, tasavertaisia kansalaisia omissa yhteisöissään ja yhteiskunnassa.

Näillä ajatuksilla haluan kiittää kaikkia lukijoita kuluneesta vuodesta ja toivottaa rauhaisaa ja voimia antavaa joulun aikaa ja menestyksekästä uutta vuotta.

Aaro Harju

Tämä on Kansalaisyhteiskunnan verkkolehden 12.12.2017 pääkirjoitus.

Lue koko verkkolehti Kansalaisyhteiskunta.fi-sivustolla.

Tilaa verkkolehti sähköpostiisi.

Jaa sivu:
Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInGoogle+Email to someone