Vanhalla tehdasalueella Tampereella on vuodesta 2015 kehitetty kaupunginosaa uudenlaisella otteella. Tampereen kaupunki on vuokrannut rakennuksia edullisesti yhteisöjen sekä kaupunkilaisten käyttöön ja mahdollistanut monipuolista yhteisöllistä toimintaa. Kaupunkilaiset voivat osallistua niin tapahtumiin kuin alueelle rakentuvan 25 000 asukkaan asuinalueen suunnitteluunkin.
Alueen kehittämisessä kaupungin kulttuuripalveluilla on merkittävä tehtävä. Koordinaattori Meiju Mertanen vastaa kulttuuritoiminnan kehittämisestä, vuokralais- ja kulttuurin viestinnästä ja yhteistyön koordinoinnista. Yhdistykset ja vapaat kansalaistoimijat voivat hakea kaupungilta tuotantotukea kaikille avoimien, ilmaisten tapahtumien järjestämiseen alueella. – Omalta osaltani pyrin helpottamaan yhteistyötä kaupungin kanssa, Mertanen lupaa.
Kansalaistoiminta ja kaupunkiaktivismi kehittämisen kivijalkana
Hiedanrannassa on järjestetty työpajoja, joissa kaupunkilaiset ja alueen yhteisöt ovat saaneet tuoda esiin ideoitaan.
– Parhaimmat jutut löydetään silloin, kun erilaiset toimijat ja ajatusmaailmat kohtautetaan. Kuitenkaan ilman taide- ja kulttuuriharrastajien DIY (do-it-yourself) -toimintaa Hiedanranta ei olisi nyt sellainen kuin on, Mertanen miettii.
Tampereen yliopiston Dwellers in Agile Cities -tutkimushankkeessa (2017–2019) tutkittiin muun muassa Hiedanrannan kansalaislähtöisen kehittämisen tapoja sekä mallinnettiin väliaikaistiloihin perustuvaa kaupunkikehittämistä. Yksi hankkeen tutkijoista, arkkitehti- ja aktivistitaustainen Elina Alatalo on kiinnostunut siitä, miten Hiedanrannassa on annettu tiloja erilaisten toimijoiden käsiin ja katsottu, mitä ihmiset saavat siellä aikaan.
– Hyvä esimerkki on Hiedanrannan saunan rakentaminen, joka lähti liikkeelle vapaaehtoisten sauna-aktiivien ideasta. Projektiin osallistui myös alueella toimivia yhteisöjä, Hiedanrannan kehitysohjelma, Tampereen kaupunki sekä hollantilaisia Delftin yliopiston opiskelijoita.
Yhteisöllinen suunnittelu ja rakentaminen on perinteisestä poikkeava toimintatapa, ja matkan varrella oli monia haasteita.
– On mahtavaa, että monet aktivistit ovat olleet sinnikkäästi mukana koko projektin kaaren. He vain miettivät, että ainahan rakennushankkeet venyvät ja vaikeudet voidaan voittaa, Alatalo kiittelee.
Urbaanit aktivistit eivät ole vain nuoria hipstereitä!
Saunan valmistuttua heinäkuun lopulla 2019 osalla Hiedanrannan yhteisöistä on ollut saunaan liittyviä vastuita, mutta sen ylläpito vaatii myös kaupunkilaisten aktiivista panosta.
– Talkoissa on ollut mukana sellaisiakin ihmisiä, jotka eivät ole mieltäneet itseään aktivisteiksi, esimerkiksi eläkkeellä olevia miehiä, joilla on hirveä tahto antaa jotain yhteisön hyväksi.
Tällainen osallistuminen on erilaista kuin se, millaisena uusi urbaani some-viestinnän kautta leviävä aktivismi yleensä nähdään. Hiedanrannassa on tärkeää, että ovet ovat avoinna kaikille.
– Näin alueen identiteettiä rakennetaan aidosti yhdessä, Alatalo summaa.
Aluetaiteilija edistää matalan kynnyksen osallistumista
Sirkus- ja kuvataiteilija Henna Matanuska kehittää aluetta taiteen ja kulttuurin keinoin. Hän on mukana esimerkiksi tapahtumien, kuten Hiedanrannan puutarhajuhlien suunnittelussa
– Täällä on mahdollisuus tehdä hyvin vapaasti ja mahdollistaa kaupunkilaisten osallistuminen ja yhteisöllisyys maksuttoman tekemisen kautta. Sitä on minun kaupunkiaktivismini, Matanuska toteaa.
Matanuska näkee alueen toiminnan hyvinvointia edistävänä:
– Tällä paikalla on ihmisille paljon henkistä arvoa, lempeä ja rauhallinen ilmapiiri, jossa ei ole minkäänlaista suorittamisen pakkoa.
Hiedanrannan uudisrakentamisen alkaminen herättää toimijoissa myös huolta vapaan kulttuuritoiminnan jatkumisesta ja vuokratason nousemisesta.
– Jos raitiotie menee tehdashallin läpi, emme voi enää pitää siellä avoimia sirkustreenejä. Toisaalta, olisihan se mahtavaa, jos suoraan ratikasta ulos astuttuasi olisitkin keskellä sirkusharjoituksia, Matanuska visioi.
– Täytyy pitää kiinni siitä, että taide, kulttuuri ja yhteisöllisyys säilyvät. Jos ei ole toivoa, silloin innostuskin loppuu äkkiä.
Kaupunkia voi tehdä toisin
Kuivaamo-tehdashallin uumeniin kätkeytyy Pirkanmaan Kaarikoirien rakentama Kenneli DIY -skeittihalli ja Swäg ry:n hoitama vuokrattava tapahtumatila. Viereisen Hiertämö-rakennuksen seiniä koristavat muraalit ja alueelta löytyy myös luvallinen graffitiseinä. Spraycancontrol ry:n tapahtumissa tehdyt katutaideteokset sekä Kaarikoirien skeittausmahdollisuuksien kehittäminen on noteerattu kansainvälisestikin. Alueella on myös kiertotalouteen keskittyvää tutkimusta ja kehittämistä sekä käsityöläisiä ja työllistämistoimintaa.
– Hiedanrannassa kohtaavat hyvinkin erilaiset kulttuurit. Toimijoita yhdistää tahto tehdä kaupunkia ja yhteisöä toisin ja olla yhdessä, tutkija Elina Alatalo kuvailee.
Meiju Mertanen kertoo, että haasteena on saada kulttuuri- ja kansalaistoiminta sekä aktivismi pysymään alueella vielä silloinkin, kun alueelle on rakennettu uutta ja asukkaat ovat saapuneet.
– Toivon, että underground-toiminta alueella voi jatkua, Mertanen sanoo.
Tutustu tarkemmin:
- Hiedanrannan verkkosivut Tampereen kaupungin sivuilla (huom. alasivuna mm. Hiedanrannan kulttuuri)
- Tulevaisuuden Hiedanranta kukoistaa jo nyt -video
- Hiedanrannan sauna -video
- Dwellers in Agile Cities – Ketterä kaupunki -hankkeen verkkosivut
- Henna Matanuskan verkkosivut
- Sirkus Faktorin verkkosivut
Tämä artikkeli on julkaistu Kansalaisyhteiskunnan verkkolehdessä 22.10.2019
Kansalaisyhteiskunnan verkkolehti 22.10.2019
Lue myös lehden muut artikkelit:
- Stadi paremmaksi yhdessä
- Teherään komia – kyläaktivismia Kainastolla
- Lukuvinkki – Sorrettujen pedagogi kansalaisaktivismin tukena
Tilaa lehti
Kansalaisyhteiskunnan verkkolehti sisältää artikkeleita, jotka auttavat järjestötoimijoita kehittämään oman järjestönsä toimintaa ja nostavat esiin laajemmin ajankohtaisia kansalais- ja järjestötoiminnan teemoja.
Tilaa lehden uutiskirje sähköpostiisi Kansalaisyhteiskunta.fi-sivustolla.
