Järjestöjen hallituksiin valitaan puheenjohtaja ja jäsenet monenlaisin perustein. Tehtävä on järjestön kannalta niin tärkeä, että valintaan pitää keskittyä huolella. Yhtä tärkeää on hallituksen jäsenten perehdytys ja koulutus tehtävään. Molemmissa on isoja puutteita kansalaisjärjestöissä. Valinta on sattumanvaraista tai siinä korostetaan vääriä asioita. Perehdytys jää usein liian ylimalkaiseksi. Siksi järjestötoiminnan kehittymisen kannalta yksi tärkeä kehittämisen kohde on hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten valinta sekä perehdytys.
Hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten pitää täyttää ne kvalifikaatiot, mitkä järjestön hallituksen jäseniltä edellytetään. Ne ovat jokaisessa järjestössä yksilölliset. Eri riitä se, että on innokas olemaan mukana ja valmis käymään kokouksissa. Pitää myös osata ja pitää antaa panosta. Seuraavat asiat on ainakin hyvä pitää mielessä hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten valinnassa.
Hallituksen rooli ja tehtävät järjestössä, eli mitä varten hallitus valitaan. Onko sen rooli siunata valmistellut päätökset vai antaa todellista panosta strategiseen työhön, varainhankintaan tai käytännön tekemiseen? Hallituksen rooli ja tehtävät ratkaisevat, millaisia henkilöitä hallitukseen kannattaa valita.
Edustavuuden kysymys, eli onko järjestössä tärkeää, että hallituksen jäseninä on naisia ja miehiä, eri-ikäisiä henkilöitä, eri puolilta maata tulevia henkilöitä ja/tai eri toiminta- ja harrastuslohkojen osaajia. Nämä etukäteen päätetyt linjaukset rajaavat merkittävällä tavalla hallituksen jäsenten valintaa, mikä on hyvä tiedostaa. Näillä kriteereillä ”ihanteellisinta” kokoonpanoa ei välttämättä voida valita.
Pätevien ja sopivien henkilöiden valinta puheenjohtajaksi ja jäseniksi. Vaalivaliokunta on hyvä väline demokraattisessa järjestössä. Vaalivaliokunnassa tulee olla kokeneita henkilöitä, jotka tuntevat järjestön ja sen tarpeet sekä paneutuvat työhönsä. Heidän pitää kuitenkin tietää työtä aloitettaessa, millaisia henkilöitä he etsivät.
Erityishuomio puheenjohtajan valintaan, koska hän on avainasemassa järjestön johtamisessa yhdessä toiminnanjohtajan kanssa. Puheenjohtajan pitää olla ”päätä pitempi” hallituksen jäseniä, eli hänellä ovat erilaiset pätevyysvaatimukset kuin jäsenillä. Puheenjohtajankin persoonan ratkaisee se, millainen henkilö halutaan järjestön luottamusjohtoon. Hän voi olla edustuspuheenjohtaja, strateginen linjaaja, varainhankkija, jäsenistön luottohenkilö jne. Olennaista on tietää, millainen henkilö halutaan tehtävään.
Puheenjohtajan ja jäsenten työpanos eli heiltä pitää myös vaatia konkreettista panosta järjestön hyväksi. Mukana oleminen ja kokouksissa kahvinjuonti ei yksinkertaisesti riitä. Hallituksen jäsenten pitää tietää ennen valintaa, mitä heiltä odotetaan ja jopa vaaditaan. Näin jokainen voi tehdä omat päätelmänsä, onko hän pätevä ja sopiva hallituksen jäseneksi, saati puheenjohtajaksi.
Puheenjohtajan ja jäsenten huolellinen perehdyttäminen tehtävään. Perehdytys tarkoittaa järjestön arvomaailman kuvaamista, toiminnan huolellista läpikäyntiä, järjestökulttuuriin perehdyttämistä ja talouden avaamista. Järjestötietous on laaja kokonaisuus jokaisessa järjestössä. Siinä on monta ulottuvuutta. Sitä ei ota kukaan haltuun tunnin rupattelun aikana.
Hallituksen työskentelyn pitäminen sovitulla tasolla. Jos hallituksen jäseniltä vaaditaan panosta, sitä pitää vaatia koko vuoden tai useiden vuosien ajan. Puheenjohtaja on avainasemassa hallituksen työskentelyn johtamisessa. Siksi puheenjohtajan henkilökohtaiset ominaisuudet ja sitoutuminen tehtävään ovat erityisen tärkeitä.
Järjestön hallituksen puheenjohtajuus ja jäsenyys eivät ole mahdottomia tehtäviä, mutta ne ovat vaativampia kuin moni mieltääkään. Huomattavassa osassa järjestöjä hallituksen jäsenet pääsevät liian helpolla. Näin yksi tärkeä resurssi on vajaakäytössä. Huojentavaa tilanteessa on se, että tilannetta voidaan parantaa tietoisin toimenpitein.
Kuluneesta vuodesta kiittäen sekä rauhaisaa joulun aikaa ja hyvää tulevaa vuotta toivottaen
Aaro Harju
Tämä on Kansalaisyhteiskunnan verkkolehden 17.12.2016 pääkirjoitus.
Lue koko verkkolehti Kansalaisyhteiskunta.fi-sivustolla.
Tilaa verkkolehti sähköpostiisi.
