Demokratian tila on globaalisti isossa kuvassa edelleen suhteellisen hyvä. Vaaleja järjestetään ja demokratia edistyy eräissä maissa, kuten Tunisiassa, mutta heikkenee vastaavasti toisissa, kuten Turkissa. Ensimmäistä kertaa vuoden 1979 jälkeen sellaisten maiden lukumäärä, joissa demokratia ottaa takapakkia, on sama kuin maiden, joissa se edistyy, eli 24:n maan.
Tulokset perustuvat laajaan kansainväliseen tutkimukseen, jonka on tehnyt Göteborgin yliopiston yhteydessä toimiva V-DEM-instituutti. Se on koonnut 3000 asiantuntijan voimin tiedot demokratian tilasta lähes kaikista maailman maista. Raportti on toinen instituutin julkaisema selvitys.
Raportin mukaan suurin uhka demokratiaa kohtaan tulee tällä hetkellä autoritaarisen hallinnon vahvistumisesta sekä ilmaisunvapauden ja median toimintavapauden rajoittamisesta. Kun näin tapahtuu väkirikkaissa maissa, kuten Brasiliassa, Intiassa, Turkissa ja jopa Yhdysvalloissa, autoritaarisen hallinnon vahvistuminen koskettaa kolmasosaa maailman väestöstä, eli 2,5 miljardia ihmistä.
Demokratiaa nakerretaan monin keinoin
Valtiot ja hallitsijat järjestävät mielellään vaaleja, jopa ei-vapaissa demokratioissa, koska vaalit herättävät suurta, jopa kansainvälistä huomiota. Ne ovat näyteikkuna, jolla kerrotaan, että maa on demokratia. Vaalien merkitys on kuitenkin monissa maissa vähentynyt, koska hallinto on samaan aikaan heikentänyt lain voimaa, rajoittanut ilmaisunvapautta ja median toimintaa sekä vääristellyt informaatiota. Mm. toimittajien uhkailu on lisännyt heidän itsesensuuriaan, mikä onkin hallinnon tavoite. Myös kansalaisyhteiskuntatoimijoiden toimintaa on rajoitettu, mikä on estänyt kriittisten äänten esiinnousun yhteiskunnassa.
Näin on käynyt tutkijoiden mukaan 19 maassa viime vuosina. Mukana on perinteisesti varsin vakaita demokratioita, ei vain autoritaarisesti johdettuja maita. Tällaisia maita ovat ainakin Unkari, Puola, Turkki, Intia, Brasilia, Thaimaa ja Venäjä. Yhdysvaltain tilanne on mielenkiintoinen. V-DEM-instituutin tutkijat pudottivat sen rankingin sijalta seitsemän sijalle 31. Paras tilanne ovat yllätyksettömästi Pohjoismaissa, Virossa, Sveitsissä, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa.
Hyvä kehitys on kääntynyt huonommaksi
Vain pieni osa maailman väestöstä voi nauttia enemmän tai vähemmän tasavertaisesta poliittisen vallan jakautumisesta sukupuolen, sosiaalisen ryhmän ja sosioekonomisen aseman perusteella. Valtaosa maailman ihmisistä elää maissa, missä vallan jako on jotenkin epätasavertaista. 5,5 miljardia ihmistä elää maissa, missä naisten poliittisia oikeuksia ja vapauksia on rajoitettu. 4,6 miljardia ihmistä enää maissa, joissa köyhien ja marginaalissa elävien ihmisten oikeuksia ja vapauksia on ainakin osittain rajoitettu. 2 miljardia ihmistä elää maissa, joissa rikkaat ovat saaneet merkittävästi lisää poliittista valtaa verrattuna kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen. 40 vuoden hyvä kehitys on kääntynyt viime vuosina huonommaksi. Inkluusio on edelleen illuusio suurimmalle osalle maapallon väestöstä.
Liberaalit demokratiat ovat ylivoimaisesti parhaita takaamaan kaikille kansalaisille mahdollisuuden vaikuttaa politiikkaan, vaikka siinäkin on ongelmia, kuten tiedämme esimerkiksi Suomesta.
Instituutin tutkijoiden mukaan oikeudet ja vapaudet eivät vielä itsessään takaa, että ihmiset kykenevät käyttämään oikeuksiaan ja nauttimaan vapauksista tasavertaisesti. Taloudellisten ja sosiaalisten keinojen puuttuminen voi estää ihmisiä osallistumasta ja vaikuttamasta. Esimerkiksi sosioekonomiseen asemaan perustuva vallan jakautuminen on heikentynyt merkittävästi monissa Itä-Euroopan ja Keski-Aasian maissa viime vuosina.
Aaro Harju
Lähde: Democracy for All? – The V-Dem Annual Democracy Report 2018
Kansalaisyhteiskunnan verkkolehti
Tämä on Kansalaisyhteiskunnan verkkolehden 7.9.2018 pääkirjoitus.
