Millainen strategiaprosessi siivittää yhteisöä parhaiten eteenpäin? Miten taidelähtöisyyttä voi hyödyntää strategian teossa? Tässä ajatuksia hyvän strategian aineksista keskeltä Kansalaisfoorumin strategiatyön pyörteitä.
Matka on tärkeä
Strategiatyössä vähintään yhtä tärkeää kuin lopputulema on tekemisen prosessi: yhdessä työyhteisön, hallinnon ja jäsenjärjestöjen kanssa tehty strategia tekee dokumentista meidän yhteisen suuntamme. Strategiasta tulee varmasti parempi, kun sen eri vaiheissa on kuultu eri toimijatahojen ääniä.
Näitä ääniä voi kuulla monella tapaa: kyselyin, haastatteluin, dialogein, yhteistoiminnallisesti tilannekuvaa ja ymmärrystä syventäen. Tämä vie toki enemmän aikaa ja tekee työstä näennäisesti vaikeampaa kuin strategian tekeminen johdon voimin, mutta se myös rikastaa, haastaa, avaa uusia näkökulmia ja mahdollisuuksia.
Yhteinen matka myös sitouttaa sen kulkijat. Kun strategian valinnat ja tulkinta on tehty yhdessä, ei erilliseen ”jalkauttamiseen” tarvita erikoisia manöövereitä. Strategia tulee osaksi arkea antaen suunnan yhteisölle ja jokaiselle työntekijälle.
Taidelähtöisyys on pikakaista tulevaisuuteen
Strategia vie eteenpäin. Strategiaprosessissa kannattaa uskaltautua avartamaan näkökulmia ja etsimään uutta tapaa luoda parempi, kestävämpi tulevaisuus. Uudistava oppiminen auttaa tässä. Uteliaisuus, moniaistisuus ja luovuus saadaan käyttöön taidelähtöisten menetelmien avulla. Ne tukevat uudistavaa oppimista ja kestävyyteen suuntaamista. Dialogisuus ja kokemuksellisuus auttavat meitä luomaan yhteistä ymmärrystä sekä tunnetta tulevaisuuden mahdollisuuksista (esim. Jousenvirta ja Salonen 2020).
Luovilla menetelmillä tavoitamme paljon sellaista, joka jää vuokaaviossa näkymättömiin, tunnistamatta ja kokematta. Kansalaisfoorumin strategiatyössä on houkuteltu luovuutta esiin ja viritetty ajatusta mahdollisiin tulevaisuuksiin muun muassa runoilemalla, tanssimalla, keksimällä tulevaisuuden Kansalaisfoorumin ällistyttävimpiä koulutuksia ja tekemällä kuunnelmia unelmiemme hetkistä visiovuotenamme 2024. Taidelähtöisyys on pikakaista mahdollisuuksien tulevaisuuteen.
Tulevaisuus tehdään nyt
”Tulevaisuus ei ole jossain kaukana,
vaan se on tässä
käsillä, suunnittelupöydällä ja maailman kohdussa (..)
Tulevaisuus alkoi toissa päivänä,
ja muutos lähtee sinusta tai sitten ei kenestäkään!”
Juha Hurme haastaa meitä tekemään paremman tulevaisuuden nyt. Visio asettaa tavoitetilan ja kertoo, missä haluamme olla strategiakauden lopussa. Visio innostaa, haastaa, sytyttää, tekee toiveikkaaksi ja nostattaa samalla hien otsalle. Visio on helpompi saavuttaa, kun olemme sen jo strategian tekoprosessin aikana paitsi ajatelleet, myös puhuneet ja kokeneet. Kaikki aistit käyttöön siis visiointivaiheessa – se auttaa meitä kiinnittymään ja näkemään itsemme osana kokonaisuutta.
Vision kautta toteutamme perustehtäväämme, missiota. Kansalaisfoorumissa valitsemme myös strategiset painopisteet, joihin satsaamalla pääsemme parhaiten kohti visiotamme.
Johto, työntekijät ja luottamushenkilöt saavat strategiasta raamin ja suunnan toiminnalleen: mistä oma työni on osana, mitä asioita edistän työni kautta ja mihin sitä suuntaan. Kun tekemisen raami ja suunta on selvillä, voin myös kokea osallisuutta ja mielekkyyttä – ja tehdä samalla parempaa tulevaisuutta.
Viittaukset:
Hurme, Juha (2019) Nyljetyt laulut. Kantaatti Työväen Sivistysliiton 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi.
Joutsenvita, M. ja Salonen, A. O. (2020) Sivistys vaurautena – radikaalisti, mutta lempeästi kohti kestävää yhteiskuntaa. Helsinki, Basam Books.
