Tutkimusten mukaan maahanmuuttajia ei ole integroitu kunnolla suomalaiseen yhteiskuntaan. Mitkä tekijät estävät sopeutumista? Tätä pohdittiin Rovaniemellä Arktiset maahanmuuttajat AMA ry:n ja Kansalaisfoorumin työpajoissa.
Pelkkä kielitaito ei riitä
Monien tutkimusten mukaan kieli on yksi suurimmista kotoutumisen esteistä. Kulttuurienvälinen viestintä on kielen lisäksi ei-sanallista vuorovaikutusta. On tärkeää ymmärtää muiden kulttuurien normeja ja ominaisuuksia. Tämä ei tarkoita luopumista omasta kulttuuriperinnöstä, vaan kyse on kaksisuuntaisesta prosessista. Kun molemmat kulttuurit tavoittelevat positiivisia vuorovaikutustilanteita, kotoutuminen helpottuu. Yleensä me maahanmuuttajat olemme avoimia keskustelijoita, kun on kyse omista arvoista, normeista, kulttuuriperinnöstä tai suvaitsevaisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämisestä. Mutta kuinka paljon me tiedämme suomalaisuudesta?
Kiinteään verkostoon ei pääse sisään
Suomalaisuus ei ole vain kieltä, saunomista, luontoa, turvaa, tasa-arvoa, hyvää koulutusta, jääkiekkoa, luistelua, lunta ja joulupukkia. Suomalaisten kulttuuri on opittua käyttäytymistä. Itsenäisiä yksityisiä tapoja, jotka ovat piilossa perheiden ja sukulaisten keskuudessa. Työpajoissa pohdimme, mitä kulttuuriviestintä tarkoittaa. Tuli esille, että suomalaista kulttuuriviestintää on maahanmuuttajien vaikea havaita, koska suomalaisuus itsessään on maahanmuuttajien kannalta monimutkainen ilmiö. Suomalaisia normeja pidetään hyvin henkilökohtaisina. Tapakulttuuria on vaikea ulkopuolisen tietää ja tunnistaa.
Joulu juhlista jaloin – miten selvitä juhannuksesta?
Monet maahanmuuttajat ovat asuneet Suomessa yli 15 vuotta. He eivät vieläkään tiedä, mitä joulun kolmena juhlapäivänä kodeissa tehdään. Mennäänkö perheen kanssa kirkkoon, rukoillaanko yhdessä kotona, vai mitä? Ei ole tietoa eikä kokemusta myöskään siitä, miten häitä tai hautajaisia vietetään, mitä rituaaleja niihin liittyy. Tapatiedon puute vähentää mahdollisuuksia päästä mukaan suomalaiseen yhteisöön. Tietoa tarvitaan, jotta voit liittyä ja sopeutua.
Yksityisyys riipii sielua
Suomalaiset ovat kulttuurillisesti hyvinkin arkoja. Maahanmuuttajat puhuvat helposti oman perheen elämästä kaikki asiat hyvin avoimesti, mutta suomalaiset ystävät eivät kerro omasta elämästään juuri mitään. Tämä voi johtaa väärinymmärryksiin. Syntyy yksipuolinen suhde, joka vaikuttaa myös sosiaaliseen osallistumiseen ja johtaa syrjäytymiseen.
Maahanmuuttajien mielestä valitettava tosiasia on, että suomalaiset, vaikka ovatkin monikulttuuristuneet paljon, ovat pidättyväisiä ja vetäytyvät herkästi. Maahanmuuttaja kokee, että suomalaiset paljastavat identiteettinsä vain tiettyyn rajaan saakka. Surunvalitteluun ja hellittelyyn liittyvät sanat ja tavat ovat erilaisia. Kun näitä ei tunneta, on se este sille, että voisi tuntea ja tulla keskenään syvällisesti toimeen. Tämä kaikki vaikeuttaa ja hidastaa koko kotoutumisen onnistumista. Suhteet, jotka ovat enemmän kuin suvaitsevaisuutta toisia kohtaan, auttavat kotouttamiseen. Jos ollaan vain yleisluontoisesti vuorovaikutuksessa kotoutuminen ei edisty eikä syvene.
Kohti aitoja suhteita
Mitkään strategiat eivät yleensä auta ratkaisemaan ongelmaa, elleivät ihmiset muuta asenteitaan. Se, mitä kutsumme vuorovaikutukseksi pysyy usein pinnallisena eikä välttämättä rakenna aitoja suhteita välillemme. Tarvitaan tukea yhteenkuuluvuuden ja aidon ystävyyden tunteen syntymiselle. Se lisäisi keskinäistä todellista kunnioitusta toisiamme kohtaan. Ehkä yksi syy siihen, että suomalaisuuden ydintä ei voi tuntea, on että myös maahanmuuttajat asuvat ja liikkuvat vain oman piirinsä sisällä. Jos kahden eri kulttuurin edustajat eivät kohtaa syvällisemmin toisiaan he eivät paljasta itsestään syvempiä tunteita eivätkä käytä emotionaalista ilmaisuvoimaansa. Hyvässä, aidossa suhteessa, tasavertainen ja kunnioittava kohtaaminen syntyy luontaisesti.
