Kun metsien antimia alkoi kasaantua keittiön pöydälle naapurilta ja anopilta, täytyi alkaa pohtia meidän talouteemme parhaiten soveltuvaa puolukoiden säilömismenetelmää. Pulmupuolukasta oli aiempia hyviä makukokemuksia, joten sörssäsin kaikki saamani puolukat palasokerin kanssa purkkeihin.
Syksy on säilömispuuhien lisäksi toimintasuunnitelmien kirjoittamisen aikaa, ja sanapari sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys on ilmestynyt Kansalaisfoorumin arkipäivään toden teolla viimeistään tämän vuoden aikana. Yksi ilmentymismuoto on Kansalaisfoorumin koordinoima, kansainvälinen Erasmus+-hanke Education as a Constructor of Social and Cultural Sustainability for the 21st Century (Sus21), jossa eurooppalaisten kumppaneiden kanssa tuotamme teemasta opetusmateriaalia aikuiskasvatuskentän käyttöön.
Säilömisestä uusiutumiseen
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys eivät todellakaan ole mitään helppoja aiheita. Jo käsitteet ”sosiaalinen” ja ”kulttuurinen” ovat valtavia kompastuskiviä, puhumattakaan ”kestävyydestä”.
Kestävyydellä tarkoitetaan tällä hetkellä elävien ihmisten tarpeiden täyttämistä niin, että myös tulevilla sukupolvilla säilyy mahdollisuus omien tarpeidensa täyttämiseen. Ekologisesta näkökulmasta se on selvää – pitää olla planeetta, jossa on vettä, elämää ja siedettävät elinolosuhteet.
Mutta mitä kestävyys tarkoittaa ihmistenvälisen toiminnan, eli sosiaalisen ja kulttuurisen näkökulmasta? Onko se normien tönkkösuolaamista tai sosiaalisten suhteiden syväjäädyttämistä? Säilöminen ei myöskään sisällä mahdollisuutta uusiutumiseen. Todellista kestävyyttä on se, että asia tai ilmiö on niin vahva, ja sille on taattu niin hedelmälliset olosuhteet, että se uusiutuu itsestään. Oli kyseessä sitten varvikko tai yhdenvertaisuus.
Saavutettavuus ja sosiaalinen kestävyys
Kestävyyttä ja uusiutumista voi tukea myös nostamalla asioita esiin tietoisesti. Kansalaisfoorumin hanketiimi valitsi sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden ilmentymäksi saavutettavuuden eri muodot kulttuuriharrastusten ja järjestötoiminnan kentällä. Saavutettavuuteen kuuluu digitaalinen esteettömyys, joka on hyvin ajankohtainen asia digipalvelulain myötä.
Saavutettavuuden voi myös nähdä esimerkiksi sosiaalisesta, maantieteellisestä, aistitoimintojen ja ymmärtämisen näkökulmasta. Kansalaisfoorumin hanketoiminnassa saavutettavuus hahmotetaan kaikenlaisen toiminnan parantamisena ja avaamisena kaikille. Samalla sitoudumme tietynlaiseen sosiaalisen kestävyyden määritelmään. Päästäksemme tavoitteeseemme tarvitsemme jäsenjärjestöjemme apua ja osaamista, ihmisiä, elämäntarinoita ja keskusteluja siitä, mitä haluamme säästää jälkipolville.
Parhaat reseptit tuovat iloa
Palataan takaisin keittiööni ja säilömispuuhien pariin. Oivalsin, että kestävän kehityksen kasvatuksessa tärkeintä olisi löytää niitä pulmupuolukkareseptejä eli kestävyyden edistämismenetelmiä, jotka kokee henkilökohtaisesti merkittäviksi ja toimiviksi. Jonkun sellaisen kestävyyttä on huomattavasti mieluisampaa ja myös helpompaa edistää, josta haluaa iloita vielä pidemmänkin ajan päästä. Ja haluaa tarjota samaa iloa myös muille.
On myös otettava huomioon, että tulevat sukupolvet eivät välttämättä halua juuri sitä, mitä meillä nyt on tarjota. Parasta on siis jättää muutaman pulmupuolukkapurkin lisäksi myös sitä puolukkametsää.
