Halusin palavasti sanoa viestini ääneen, eikä minulla ollut siihen tälläkään kertaa sopivampaa tapaa kuin kirjoittaa se runoksi. Olin joitakin päiviä sitten katsonut dokumenttisarjan Vaietut arktiset sodat ja vasta herännyt entistä synkempiin uutisiin maailmalta. Tartuin kynään, ja aloin kirjoittaa.
Olen aiemminkin ottanut omalla tavallani runoilla kantaa yhteiskunnallisiin aiheisiin, esimerkiksi mielenterveysongelmiin, lähisuhdeväkivaltaan ja ilmastonmuutokseen. Sitä yllättyy runo toisensa jälkeen siitä voimasta, joka niihin vähiin sanoihin mahtuu. Juuri sitä ääntä voisimme enemmänkin käyttää vaikuttamiseen. Runolla voi ihan yhtä lailla osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Runoja kirjoittamalla voi osoittaa epäkohtia, kyseenalaistaa, herättää myötätuntoa, kunnioittaa kaikkea, mikä on ainutkertaista ja haurasta, kuten luontorunoilija ja tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukiokin on todennut.
Sitä yllättyy runo toisensa jälkeen siitä voimasta, joka niihin vähiin sanoihin mahtuu.
Taiteessa on aina läsnä voimakas kokemuksellisuus sekä emotionaalisuus, ja runoja lukiessa tunnereaktiot saattavat iskeä hyvin voimakkaastikin. Toisinaan runo voi iskeä lukijaan voimakkaammin kuin vaikkapa uutisartikkeli tai poliitikon puhe. Ja onhan meillä Suomessa taiteella vaikuttamisella pitkä historia. Mitä kulttuurimme olisi esimerkiksi ilman taiteen kultakauden runoilijoitamme, joiden monessa teoksessa oli vahvasti läsnä halu vaikuttaa yhteiskuntaan.
Runoille löytyy nykyisin monia erilaisia julkaisutapoja, ja esimerkiksi somerunous on mainio tapa saada oma ääni kuuluviin. Saat sosiaalisen median kautta runosi hyvinkin nopeasti monen lukijan ruudulle. Lavarunoustilaisuuksissa puolestaan tunnelma on usein yhteisöllisesti hieno. Tai ainahan voit kirjoittaa runosi paperinkulmaan ja kiinnittää sen lähikauppasi ilmoitustaululle.
Runolla ei ole sääntöjä esteenä
Runous on siitä veikeää, että sitä on vaikea asettaa tarkkoihin muotteihin ja määritelmiin. Se etsii aina uusia tuulia ja avautuu eri tavoin lukijasta riippuen. Runo voi kertoa yhteiskunnallisista aiheista suoraan, epäsuorasti ja erittäin tulkinnanvaraisesti. Mielestäni se on vain etu runoilla vaikuttamisessa. Kirjoittajalla itsellään on vapaus päättää tekstinsä yhteiskunnallinen sävy ja paino. On lukijasta kiinni, kuinka painokkaasti viestin kuulee.
Itse niin kirjoittajana kuin lukijana koen läheisimmiksi ne runot, joissa yhteiskunnallisuus on läsnä ns. rivien välissä tai kulkee rinnakkain toisen teeman kanssa. Runo on aina saavuttanut tehtävänsä, kun se onnistuu koskettamaan ja herättelemään jollakin tasolla. Vaikka runoudella ei ehkä ratkaista isoja yhteiskunnallisia ongelmia, sillä on kuitenkin mahdollisuus vaikuttaa meidän kaikkien arvoihin.
Niin, se runo, jonka kirjoitin… Siinä vain yksi säkeistö, mutta niissä 18 sanassa on sitäkin painavampi viesti:
Jos emme opi koskaan virheistämme
tartu toisiamme kädestä
kuin kaksi hakkuuaukealla kasvavaa tainta
huominen katsoo meitä surullisena takaisin.
Tartutaan siis kynään ja kannetaan sanoilla toivon soihtua!
Kansalaisfoorumin Vaikuta runoilla -verkkotyöpajassa 21.5.2022 on mahdollisuus päästä kokeilemaan runoilla vaikuttamista ja saada omaan kirjoittamiseen yhteiskunnallista näkökulmaa. Myös Runokipinää-verkkokoulutus 12.4.-24.5.2022 tarjoaa sytykkeitä runojen kirjoittamisesta kiinnostuneille. Rohkeasti mukaan kirjoittamaan ja keskustelemaan!
2 kommenttia
Hei, luin blogisi sain siitä heti kipinää ja kiinnostuin runokursseista verkossa.
Oi miten mukava kuulla! Tervetuloa kursseille mukaan runoilemaan.