Harrastajateatteria rakastetaan ja tarvitaan

Teatterin harrastamisella on maassamme pitkät perinteet ja harrastajateatteritoiminta on hyvin suomalainen ilmiö. Eurooppalaisessa ja koko maailmankin mittakaavassa tarkasteltuna harrastajateatterimme on aivan ainutlaatuista. Määrällisesti arvioiden maamme harrastajateatterikentällä toimii reilun kahdeksansataa näyttämöä, joissa pyörii arviolta yli 20.000 harrastajaa. Yksistään Lapin maakunnassa toimii lähes jokaisessa 21:ssä kunnassa yksi tai useampi harrastajanäyttämö. Todellisuudessa, jos kaikki ”villit” ryhmät laskettaisiin mukaan, näyttämöitä ja harrastajia olisi lukumääräisesti enemmän.

Tarvetta yhteisölliseen kerrontaan ja omien tarinoiden näkyväksi tekemiseen näyttää siis olevan ja tämä tuppisuumörökölleinä pidetty kansa herättää rampin molemmilla puolilla tuon tuosta ihastunutta ihmettelyä. Harrastajanäyttämöt on siis otettu omaksi. Niitä rakastetaan varauksetta. Sana ja maine kiirii ja katsomot täyttyvät. Entistä suurempi osa harrastajanäyttämöistä on keskittänyt toimintansa kasvavan kesäteatterisuosion myötä suviaikaan, mutta myös sydäntalvella on seuranäyttämöillä ja teatteriryhmissä vipinää.

Teatteriharrastamisen nykyisyyteen kuuluvat ammattimaiset ohjaajat, alan koulutusten monipuolistuminen sekä rohkeus uusiin avauksiin ja kokeiluihin. Uudet tuulet ovat laajentaneet harrastajien teatterikäsitystä ja lisänneet näin myös esitysten laatua ja kiinnostavuutta.

KOUTA – pohjoisen harrastajateatterifoorumi

Myös teatteritapahtumat tuntuvat kiinnostavan sekä tekijöitä että yleisöä. Pohjoisen KOUTA-tapahtuma syntyi vuosi sitten yhteisestä tahdosta ja tarpeeseen. Se tuli paikkaamaan harrastajateatteriperheen yhteisöllisyyden kaipuuta ja tärkeäksi koettua, teatteriin oleellisesti kuuluvaa dialogisen kohtaamisen tarvetta. Tätä yhteen tulemisen halua lähdettiin yksituumaisesti täyttämään oppimista ja kasvua ravitsevalla KOUTA-tapahtumakonseptilla. Siinä vuorottelevat vuosittain teatterialan työpajat sekä vertaisoppimisen ja -arvioinnin periaatteella toimiva kaverinäyttämöiden ja asiantuntijoiden palautteista ammentava katselmus.

KOUTA-kohtaamiset sijoittuvat syyskuun viimeiseen viikonloppuun. Tänä vuonna Lapin harrastajateatterit esiintyivät toisilleen ja yleisöilleen Tervolassa. Ensi vuonna 2020 Rovaniemen koulutuspajoissa tarkastellaan alan kehittämisen ja hyvän laadun näkökulmasta ehkä tärkeintä elementtiä: teatterin eli osa-alueiden analysointia. Tekemistä, joka valaisee merkitykset ja rakentaa siltoja kosketuksiin ylitse ramppien. Vuonna 2021 lappilaiset harrastajateatterit tapaavat taas jossain omista ja toinen toistensa tarinoista innostuen ja oppien.

Tove Janssonin hahmo, teatterirotta Emma, sanoo, että teatteri ei ole salonki tai laivalaituri, vaan se on tärkein asia maailmassa, sillä siellä näytetään ihmisille millaisia he ovat, tai voisivat olla, jos uskaltaisivat. Tämän myötä valaistun oivallukseen, että harrastajateatterit toteuttavat edelleen merkittävää sivistystehtävää suomalaisen kasvatuksen kentällä. Saavuttaakseen perimmäisen tarkoituksensa; tullakseen täydeksi, teatteri – kuten ihminen yleensäkin – tarvitsee toisen, ihmisen ja yhteisön. Näyttämöllinen esitys, tekemisen loppuhuipennus, on totta kai tärkeä, mutta lopultakin vain pieni osa siitä suuresta ihmisyyden unelmasta, jonka ryhmä ja ohjaajat yleisölleen, yhteisölleen ja itselleen tarjoavat.

Timo Tervo

Timo Tervo

Kirjoittaja toimii Kansalaisfoorumissa koulutuspäällikkönä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *