Aktiiviseksi kansalaiseksi kasvetaan kannattelevissa yhteisöissä

Milloin viimeksi toimit jonkin sinulle tärkeän ja yhteiskunnallisesti merkittävän asian edistämiseksi? Mikä antoi sysäyksen siihen, että innostuit vaikuttamaan? Nämä kysymykset ovat viime viikkoina kovasti pohdituttaneet, kun olen kahlannut läpi Aktiivinen ja demokraattinen kansalaisuus (ADEKA) -hankkeen haastatteluaineistoja. Vapaan sivistystyön oppilaitosten kouluttajien puheista on käynyt selväksi, että aktiivinen kansalaisuus koostuu jostain sellaisesta, mikä ei tipahda kellekään valmiina syntymän hetkellä. Mikä sitten tuottaa aktiivisia kansalaisia?

Aktiivisuus on jatkumo

Ihminen kasvaa täydeksi itsekseen, persoonaksi, vain osana jotakin yhteisöä ja suhteessa muihin ihmisiin (ks. esim. Kurki 2002, 38). Tämä modernin sosiaalipedagogiikan ihmiskäsitys sopii taustaksi myös aktiiviseksi kansalaiseksi kasvamiseen. Turvalliset yhteisöt, perheet ja ryhmät kannattelevat kasvavia yksilöitä ja kannustavat omien mielipiteiden ilmaisuun sekä näkemysten perustelemiseen. Toiset ihmiset toimivat peileinä, joita vasten omia ajatuksia voi rauhassa pallotella ja hiljalleen kasvaa omaksi kokonaiseksi itsekseen.

Aktiiviseksi toimijaksi ja yhteiskunnan jäseneksi tuleminen ei ole itsestäänselvyys. Itse asiassa se on melkoisen monipolvinen prosessi, jossa on runsaasti vaiheita, niin notkahduksia, katkoksia kuin etsikkoaikojakin. Se on jatkuvaa ja elämänmittaista kasvua, joka vaatii kukoistaakseen kasvattajia ja koulutusta – omassa kasvuympäristössä, perheessä ja sen lisäksi kouluissa, työelämässä sekä vapaa-ajalla. Aktiiviseksi kansalaiseksi kasvamiseen ja siinä kehittymiseen tarvitaan taitoja ja tukea, osallisuuden kokemuksia sekä silkkaa käytännön harjoitusta.

On olemassa selkeä tarve yhteisöille, jotka vahvistavat aikuisten kokemusta yhteiskunnallisesta osallisuudesta.

Perheet ja erilaiset yhteisöt, kuten järjestöt, voivat rohkaista kokeilemaan erilaisia osallistumisen ja vaikuttamisen tapoja. Kotisohvalla voidaan perheen kesken tutkailla vaalimainoksia, pohtia erilaisten kulutustottumuksien vaikutuksia ja päättää osallistua mielenosoitukseen jo pientenkin lasten kanssa. Aktiivisissa perheissä kasvaa herkemmin yhteiskunnallisesti orientoituneita ja vaikuttamisesta kiinnostuneita lapsia.

Hieman isompana kouluissa on tarjolla vaikuttamisen paikkoja esimerkiksi oppilaskuntatoiminnan tai aloitelaatikoiden kautta, ja nuorisojärjestön toimintatilan uusi sisustus syntyy demokraattisella päätöksellä sekä reippailla yhteisillä talkoilla. Viimeistään aikuisena huomaatkin jo tottuneesti naputtavasi nimeä nettiadressiin vaikka lähikirjaston säilymisen puolesta – koska asia on tärkeä ja siitä vinkattiin sinulle minuutti sitten sosiaalisessa mediassa.

Vapaa sivistystyö kasvattaa vaikuttavia persoonia!

Aikuisuus ei toki vielä välttämättä tarkoita sitä, että aiemmin opitut aktiivisen kansalaisen taidot jalostuisivat konkreettisiksi teoiksi. Osalla aikuisista ei edes juuri ole aiempia hyviä kokemuksia osallisuudesta tai vaikuttamisesta. Kummassakin tapauksessa on olemassa selkeä tarve yhteisöille, jotka vahvistavat aikuisten kokemusta yhteiskunnallisesta osallisuudesta ja tarjoavat monisärmäisiä yhteisen tekemisen tiloja.

Vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat aina edistäneet kaikkien ihmisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia kouluttautua ja kehittyä turvallisissa ryhmissä ja yhteisöissä. Samalla on sekä tiedostamatta että päämäärätietoisesti koulutettu sellaisia tietoja ja taitoja, joita ihmiset tarvitsevat voidakseen osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnassa rakentavalla tavalla.

Koska maailma ympärillämme on monin paikoin vaikeammin hallittava kuin aiemmin, on tie maailman muuttamiseenkin tainnut tulla astetta kivisemmäksi. Vaikuttamaan kykenevien ja kriittisten persoonien kehittyminen suorastaan huutaa avuksi uusia ja entistä innostavampia koulutuksia – kaikilla kouluasteilla ja vapaassa sivistystyössä. ADEKA-hankkeessa on tartuttu juuri tähän. Aktiivisten ja demokraattisten kansalaisten kouluttaminen on yksi vapaan sivistystyön ytimistä – pidetään siitä kiinni!

ADEKA-hanke esittäytyy ja vetää osallistavan työpajan valtakunnallisilla vapaan sivistystyön päivillä Tampereella 30.8. Tervetuloa kuulolle!

Mari Tapio

Mari Tapio

Mari Tapio on arkivaikuttaja ja etenkin osallisuuskysymyksistä inspiroituva sosiaalipedagogi. Kansalaisfoorumin koulutussuunnittelijana hän vastaa mm. Aktiivinen ja demokraattinen kansalaisuus (ADEKA) -hankkeen koordinoinnista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *