Hidastaminen haastaa, mutta liian lujaa menemällä ajaa helposti ohi.
Pikapaketointia vai paneutumista?
Osallistuin kansainväliselle kurssille, jonka aiheena oli yhdistää taidekasvatuksessa perinteisiä taidemuotoja digitaalisiin välineisiin. Liikuttiin alueella, jossa luovuus, intuitiivisuus ja elämyksellisyys kohtaavat oppimisen prosessit – teoriassa. Käytännössä istuimme viikon tietokoneilla juosten läpi joukon mobiilisovelluksia ja verkkosivustoja. Jatkuvalla syötöllä tapahtui kauheasti kaikkea. Käteen jäi lukemattomien appien ja nettisivujen hätäinen pintaraapaisu ilman syvempää käyttäjäkokemusta saati ymmärrystä soveltamisesta.
Toisaalta liukuhihnakokemuksesta jäi arvokas havainto siitä, miten helposti paneutuminen jää näennäisdynaamisen pintatasolla huiskinnan jalkoihin. Jäin pohtimaan, miten tärkeää on luoda tehokkuusajattelun vastapainoksi tilaisuuksia harjoitella keskittymistä, pysähtymisen taitoa ja olemista.
Tyhjän tilan kaipuu
Yleensä ilmiölle nousee vastareaktio heilurin ääripäätä lähestyttäessä. Ehkä nykyinnostus tietoisen läsnäolon taitoja, keho–mieli-lajeja ja meditaatiota kohtaan viestii kollektiivisesta hapenpuutteesta: haluamme elämältä muutakin kuin läähätystä. Onneksi kiire statussymbolina alkaa olla jo passé, mutta itseaiheutettu keskittymishäiriö ADT tekee tuhoaan pätkien muistin ja rapauttaen keskittymiskyvyn. (Itse odotan päivää, jolloin jaksan taas lukea kerralla koko sunnuntaihesarin.)
Ekokriisitietoisuuden tuoma karsimisen ja kohtuullistamisen filosofia liittyy myös tyhjän tilan ja hiljaisuuden kaipuuseen, jota ihminen informaatio- ja tavaraähkyn keskellä tuntee. Kaipaamme tilaisuuksia pysähtyä, oikein luvan kanssa.
Ohjaamiini Luovaa voimaa -ryhmiin osallistuneet ovat raportoineet siitä, miten taideterapeuttisessa työskentelyssä ajantaju monesti katoaa. Arjen kireä ote hellittää, kun uppoudumme itsessään mielihyvää tuottavaan tekemiseen vailla tietoisuutta päämäärästä ja heittäydymme psykologi Mihály Csíkszentmihályin flow-kokemukseksi kutsumaan todellisen läsnäolon tilaan.
Luovuus ja aito, inhimillinen läsnäolo ovat tulevaisuuden ydintaitoja, joissa ihminen rökittää robotin 6–0. Tällaisten taitojen kasvu vaatii kuitenkin maaperäkseen hitauden mahdollistamaa tilaa. Hyvinvoinnista ja onnellisuudesta nyt puhumattakaan. Luovuus ei saa olla vain väline, joka otetaan välillä laatikosta virkistämään työntekijää tai elävöittämään opetusta eli lisäämään tehoja. Se on ihmistä kannatteleva voimavara, jota ohjelmoimaton aika ruokkii. Tähän hetkeen pysähtymisen taito taas auttaa tutkitusti meitä pysymään psyykkisesti ja fyysisesti terveinä.
Onko aika lopulta asennekysymys?
Vuosia sitten Sambiassa asuessani koin sopeutumisongelmia, sillä mikään ei tapahtunut ajallaan. Turhauduin, koska ohjaamani draamatyöpajan osallistujat eivät tulleet paikalle sovittuun aikaan. Kasvaneena länsimaiseen aikakäsitykseen, jossa aika kuluu, koin, että minuutteja meni koko ajan hukkaan. Opiskelukavereilleni aika oli.
Olin innokas ja päämäärähakuinen teatteriopiskelija ja halusin päästä ohjaamaan vaivalla suunnittelemani työpajat. Nolottaa tunnustaa, että tuolloin se tuntui tärkeämmältä kuin jakaa kokemuksia elämästä baobab-puun alla kahden ajoissa paikalle tulleen kanssa, kymmentä muuta odotellessa. Tavallaan kaikki tapahtui kyllä ”ajallaan”, minä vain en huomannut sitä.
Tilaa sisäiselle maailmalle
Tarvitsemme väljyyttä ajassa asiayhteyksien hahmottamiseen, syvemmän ymmärryksen syntymiseen, uuden luomiseen ja vanhan sulatteluun. Silti joskus hitaus assosioituu saamattomuuteen, pysähtyminen jähmettymiseen. Arvotamme tekemisen helposti (olemassa)olemisen edelle. On jännittävää, millaisia ääniä sisältä alkaa kuulua, kun tempo laskee.
Tartutko kanssani haasteeseen? Etsitään arjestamme hidastamisen paikkoja ja istahdetaan välillä itse hiekkaan sen sijaan, että vahdimme sen lirumista tiimalasissa. Kysytään itseltämme, mikä tai kuka kussakin hetkessä todella on tärkeää.
Kiireettömyyden, läsnäolon ja laadun puolustaminen on yksi Kansalaisfoorumin ydinteemoista vuosina 2020–2021. Luovaa voimaa -taideterapeuttinen kurssi on osa opintokeskuksen kaikille avointa koulutustarjontaa myös vuonna 2020.